Eläkejärjestelmän tärkeitä vuosilukuja

Muutokset vuosi vuodelta

Lakisääteiseen eläketurvaan ja siihen läheisesti vaikuttaviin sosiaalietuuksiin tehdään muutoksia vuosittain. Alla on listattu eri vuosina tapahtuneita muutoksia aikajärjestyksessä.

2022

  • Vuonna 2022 työeläkkeen alin vanhuuseläkeikä voi täyttyä vuonna 1958 syntyneillä (64 vuotta).
  • Perhe-eläkeuudistus astui voimaan. Vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneille, vuonna 2022 tai sen jälkeen leskeytyville leskeneläkettä maksetaan enintään 10 vuotta tai siihen asti kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Myös avolesket saivat oikeuden leskeneläkkeeseen, jos yhteistä asumisaikaa edunjättäjän kanssa oli vähintään 5 vuotta ja avopuolisoilla oli yhteinen alaikäinen lapsi. Työeläkejärjestelmästä maksettavan lapseneläkkeen pääteikä nousi 20 vuoteen ja lapsen oli mahdollista saada myös leskeneläkkeen osuus, jos leskeneläkkeeseen oikeuttavaa leskeä ei ollut.
  • EU-eläkesiirtolakia laajennettiin niin, että se koski myös määräaikaisesti EU:n palveluksessa olevia työntekijöitä. Muutos mahdollisti EU:n instituutiossa karttuneen eläkeoikeutta vastaavan pääoma-arvon siirtämisen Suomen työeläkejärjestelmään ilman aiempaa siirtoa Suomen työeläkejärjestelmästä EU:n järjestelmään. Uuden lain mukaan siirto tehdään Kevaan ja siirretty eläkeoikeus rinnastuu valtion eläkkeeseen.

2021

  • Vuonna 2021 työeläkkeen alin vanhuuseläkeikä voi täyttyä vuonna 1957 syntyneillä (63v 9kk).
  • Työttömyysturvan lisäpäiviä saaneiden, vuonna 1958 syntyneiden, ei enää ole mahdollista saada vähentämätöntä vanhuuseläkettä ennen eläkeikäänsä. Vuonna 1957 syntyneet lisäpäiväläiset voivat vielä vuoden 2021 puolella saada vähentämättömän vanhuuseläkkeen ennen vanhuuseläkeikäänsä.
  • Potilasvakuutuksen korvausjärjestelmä palautettiin korvauksen saajan näkökulmasta toissijaiseksi työeläkkeisiin nähden 1.1.2021 alkaen. Työeläkejärjestelmä maksaa aina eläkkeet täysimääräisesti eläkkeensaajalle, mutta eläkelaitoksella on oikeus saada maksamansa työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusetuus takaisin Potilasvakuutuskeskukselta. Eläkelaitoksen oikeus korvaukseen voi olla enintään sen suuruinen kuin vahinkoa kärsinyt potilasvakuutuslain mukaan olisi oikeutettu saamaan. Potilasvahingon aiheuttaman työkyvyttömyyseläkkeen osalta poistetaan työeläkejärjestelmässä maksuluokkavaikutus.
  • Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämistä koskevaa lakia (TyEdL) jatkettiin vuoden 2022 loppuun.
  • Suomen Pankin työntekijät siirtyivät JuEL:n piiriin ja heidän eläketurvansa toimeenpano siirtyi samalla Kevan hoidettavaksi 1.1.2021.
  • Sosiaalietuuksien maksajat ilmoittavat 1.1.2021 alkaen maksamansa etuustiedot tulorekisteriin.

2020

  • Vuonna 2020 työeläkkeen alin vanhuuseläkeikä voi täyttyä vuonna 1956 (63v 6kk) ja 1957 syntyneillä (63v 9kk).
  • Työntekijälle ei enää kartu eläkettä niiden ansioiden perusteella, joiden osalta työeläketurvan järjestäminen on tietoisesti laiminlyöty.
  • Sairausvakuutuslain työtulouudistuksen johdosta vanhempainpäiväraha-ajoilta karttuu eläkettä aikaisempaa korkeamman ansioperusteen mukaan ja sairauspäiväraha- ja Kelan kuntoutuspäiväraha-ajoilta karttuu eläkettä aikaisempaa matalamman ansioperusteen mukaan. Muutos koskee vuonna 2020 tai sen jälkeen myönnettyjen etuuksien perusteella karttuvaa eläkettä.
  • Täysiä kansaneläkkeitä korotettiin vuoden alussa 34 eurolla ja takuueläkkeitä 50 eurolla kuukaudessa.
  • Työttömyysturvalain muutos astui voimaan vuoden alussa. Lisäpäivärahaoikeuden alaikäraja nousee vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuodesta 62 vuoteen. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä työttömyysturvan pääteikä muuttuu 65 vuodesta ja alkaa seurata alinta vanhuuseläkeikää.
  • Yksityisen sektorin työnantajan osuutta työeläkevakuutusmaksuista alennettiin tilapäisesti 2,6 prosenttiyksiköllä. Maksunalennus on voimassa 1.5 – 31.12.2020.

2019

  • Työeläkkeen alin vanhuuseläkeikä 63 vuotta ja 6 kuukautta vuonna 1956 syntyneillä.
  • Kansaneläkeindeksi jäädytettiin edellisvuoden tasolle, mutta takuueläkkeeseen ja eläketukeen tehtiin 9,25 euron korotus.
  • Eläketukea laajennettiin 1.10.2019 ennen 1.9.1958 syntyneisiin.
  • Kansallinen tulorekisteri otettiin käyttöön, jonne kaikki työansiot talletetaan jokaisen palkanmaksun jälkeen. Rekisteriä käytetään hyväksi myös eläkejärjestelmässä. Se mahdollistaa mm. ansiotietojen ajantasaisemman seurannan.

2018

  • Ensimmäiset työuraeläkkeet alkoivat vuonna 2018.
  • Työeläkkeen alin vanhuuseläkeikä 63 vuotta ja 3 kuukautta vuonna 1955 syntyneillä.
  • Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmä (LUTUL) päättyi vuoden lopussa. Luopumistukilainsäädännön perusteella myönnettyjen luopumistukien maksu kuitenkin jatkuu enintään siihen saakka, kunnes luopumistuen saaja täyttää 63/65 vuotta, riippuen siitä, milloin luopumistuki myönnettiin.
  • Kansaneläkeindeksi jäädytettiin edellisvuoden tasolle, mutta takuueläkkeeseen tehtiin 15,01 euron korotus.

2017

  • Vuonna 2017 tuli voimaan eläkeuudistus jonka jälkeen jokaisella ikäluokalla on oma eläkeikänsä, eläkettä kertyy yhtäläisesti eri ikäisille ja lykkäyskorotus kannustaa jatkamaan työssä. Käyttöön otettiin myös uusia eläkemuotoja.
  • Eläkeuudistus koskee lain voimaantulon jälkeen kertyviä eläkkeitä. Jokaisella ikäluokalla oma eläkeikänsä
  • Vanhuuseläkkeen uudet ikärajat koskevat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen vuodesta 2030 alkaen.
  • Lue lisää eläkeuudistuksesta täältä.

2016

  • Merimieseläkelain uudistus astuu voimaan. Karttumisprosentit ja työeläkevakuutusmaksu yhdenmukaistuvat muiden työeläkelakien kanssa jo vuonna 2016. Myös valtion osuuden määräytyminen MEL:n eläkemenosta muuttuu. Vanhuuseläkeikä yhdenmukaistuu muiden eläkelakien kanssa siirtymäajan jälkeen.

2015

  • Kansan- ja työeläkkeiden indeksitarkistus rajattiin 0,4 prosenttiin.
  • LITA-korvaukset vähennetään suorana vähennyksenä kaikissa vuoden 2004 säännösten mukaan määräytyneissä eläkkeissä, joissa tapahtuu muutoksia. Eläke ei kuitenkaan saa tulla pienemmäksi kuin vuoden 2004 säännösten mukaisen yhteensovitustavan mukaan.
  • Vuonna 2010 muuttunut työkyvyttömyyseläkkeen eläkesuhteen karttumisprosentti 1,5 takautuvasti myös vuosina 2006–2009 voimassaolleisiin yksityisalojen mukaisiin eläkesuhteisiin.
  • Apurahansaajien eläkevakuuttamiseen lisää joustavuutta.
  • Laki ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä olympiamitalisteille.
  • Hallituksen esitys vuoden 2017 eläkeuudistukseksi hyväksyttiin.

2014

  • Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämistä koskevaa lakia (TyEdl) jatkettiin vuosille 2014–2016.
  • Työnantajan järjestämän rekisteröidyn TEL-lisäeläkevakuutuksen voimassaolo päättyy 31.12.2016. Laki tuli voimaan 1.1.2014.

2013

  • Varhennettu vanhuuseläke poistuu 62-vuotiailta vuonna1952 ja sen jälkeen syntyneiltä sekä työ- että kansaneläkejärjestelmässä. Kansaneläkkeen varhennetun vanhuuseläkkeen voi kuitenkin saada 63–64-vuotiaana.
  • Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee 61 vuoteen vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä.
  • Työttömyysturvan lisäpäiviä saaneiden oikeus vähentämättömään vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana poistuu vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä sekä työ- että kansaneläkejärjestelmässä.
  • Työeläkettä ei enää vuodesta 2013 alkaen vähennä sellainen LITA-etuus, jonka vahinkotapahtuma on ollut ennen vuotta 2004. Eläkettä ei myöskään vähennä sellainen työstä karttunut eläke, jonka eläkkeensaaja on ansainnut LITA-vahinkotapahtumaa seuraavasta vuodesta lähtien.
  • Eläkelaitosten riskinkantokykyä tehostetaan siten, että toimintapääoma ja tasoitusmäärä yhdistetään vakavaraisuuspääomaksi.
  • Aloittavan yrittäjän maksualennusta heikennettiin.

2012

  • Ennen vuotta 2005 voimassa olleiden sääntöjen mukaiselle eläkkeelle jääneen edunjättäjän jälkeen myönnettävän perhe-eläkkeen yhteensovitus tehdään vastedes kuten muissa uusissa eläkkeissä vähentämällä suoraan eläkkeestä LITA-etuudet.
  • Julkisen puolen tiedot näkyviin työeläkeotteelle.

2011

  • Takuueläke tuli voimaan 1.3.2011.
  • YEL:n yrittäjämääritelmä muuttui siten, että yrittäjänä pidetään osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakeyhtiön osakkeista. Johtavassa asemassa työskentelevä osakas kuuluu YEL:n piiriin myös, jos hänellä on yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

2010

Ns. sosiaalitupouudistukset astuvat voimaan:

  • Alkavan työkyvyttömyyseläkkeen tasoa nostettiin tulevan ajan ansion ja karttumisprosentin muutoksilla.
  • Työkyvyttömyyseläkkeisiin säädettiin elinaikakerroin.
  • Leskeneläkkeiden vähentämisen rajaa muutettiin.
  • Vuorotteluvapaa-ajalta huomioon otettavan ansion tason laskettiin.
  • Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nostettiin 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen ansion alenemasta poistettiin. Muutokset koskivat vuoden 1952 jälkeen syntyneitä.
  • Työttömyyslisäpäivärahan ikärajaa nostettiin vuodella vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneille.
  • Määräaikainen laki (2010–2013) työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä voimaan.

2009

  • Apurahansaajat alkavat kartuttaa työeläkettä. Eläkkeistä säädetään MYEL:ssä ja apurahansaajat vakuutetaan MELAssa.

2008

  • Kansaneläkelainsäädännön rakenteellinen uudistus. Kuntien kalleusryhmät poistettiin (2. kuntaryhmään kuuluvien kansaneläkkeet nostettiin 1. kuntaryhmän tasolle).
  • Työeläkeotteiden lähettäminen vuosittain kaikille vakuutetuille yksityisen puolen eläkelaitoksista alkaa.
  • Määräaikaislaki (2008–2012) voimaan eläkelaitosten vakavaraisuuden vahvistamiseksi.

2007

  • TyEL astui voimaan. Se korvasi TEL:n, LEL:n ja TaEL:n.
  • VEL kirjoitettiin uudestaan ja se muuttui VaEL:ksi.
  • Yrittäjäeläkelait ja MEL kirjoitettiin uudestaan.
  • Sijoitusuudistus toteutettiin.

2006

Eläkeuudistuksen toinen vaihe astui voimaan.

  • Myös muut kuin vanhuuseläkkeet alettiin laskea uudella tavalla.
  • Tulevan ajan eläkkeen laskenta muuttui kokonaisuudessaan siten, että ikävuodesta 50 lähtien karttumisprosentti on 1,3 aina 63 vuoden tulevan ajan pääteikään asti ja tulevan ajan ansio lasketaan siirtymäajan jälkeen viiden eläketapahtumaa edeltävän vuoden ansioista.

2005

Eläkeuudistus astui voimaan. Vanhuuseläkkeet laskettiin vuonna 2005 jo uudella tavalla, mutta työkyvyttömyyseläkkeet vielä entisellä tavalla, jos eläketapahtuma oli vuonna 2005.

  • Työntekijä on vakuutettava 18 ja 68 ikävuoden välillä ja eläke lasketaan vuodesta 2005 alkaen jokaisen vuoden työansioiden perusteella.
  • Vuoden vaihteessa 2004/2005 jatkuvien työsuhteiden eläkeoikeudet laskettiin entisen lainsäädännön mukaisena vuoden 2004 loppuun ja uudet karttumisprosentit tulivat voimaan 2005 alusta.
  • Entistä eläkeikäisen indeksiä eli työeläkeindeksiä alettiin soveltaa kaikkiin maksettaviin eläkkeisiin.
  • Eläkeikä on joustava ikävälillä 63–68.
  • Eläkkeen saa vähentämättömänä 63 vuoden iästä.
  • Yhteensovitus poistui yksityisellä puolella kokonaan.
  • Karttumisprosentti oli 4,5 yli 63 vuoden iässä ansaituista ansioista ja 1,9 ikävuosien 53 ja 63 välillä.
  • Ansaittuja eläkeoikeuksia ja eläkepalkkoja tarkistettiin uudella palkkakertoimella, jossa ansioiden reaalimuutoksesta otetaan huomioon 80 prosenttia.
  • Lykkäyskorotuksen saa 68 vuoden iästä (0,4/kk).
  • Varhennusvähennys aikaisintaan 62 vuoden iästä (0,6/kk).
  • Työttömyyseläke poistuu 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvautuu työttömyysturvajärjestelmän lisäpäivillä.
  • Yksilöllinen varhaiseläke poistuu 1943 jälkeen syntyneiltä, yksilöllisen varhaiseläkkeen edellytykset sisällytettiin työkyvyttömyyseläkesäännöksiin.
  • Vuodesta 2009 alkaen käyttöön otetaan elinaikakerroin.
  • Uudistus tehtiin yhtä aikaa kansaneläkelainsäädännössä, mutta siellä eläkeikä säilyi 65 vuodessa ja varhennus- ja lykkäyskertoimet säilyivät entisinä. Varhennuksen ikäraja muuttui kansaneläkejärjestelmässä kuitenkin 62 vuoteen.

Eläkejärjestelmän muutoksista lisätietoa löydät klikkaamalla tästä.