EKL mediassa
2026
7.9.2926 Taloustaito, Kirsi Riipinen: Voisinko ostaa kotiapua verotta? Laskusta puolet pois
”Moni ei välttämättä tiedä, että sote-palveluja on mahdollista hankkia alvittomasti ilman sosiaalihuollon asiakkuutta, suhteellisen matalalla kynnyksellä, vaikka toimintakyky on vielä kohtuullisen hyvä. Yrityksen palvelun tarkoituksena on tuolloin pitää huolta siitä, että toimintakyky pysyykin mahdollisimman pitkään kunnossa” kertoo Eläkkeensaajien Keskusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Eero Kivinen
19.8.2026 Aamulehti, Lukijalta: Pitkä ikä on suuri yhteiskunnallinen voitto
Väestön ikääntyminen ei ole kriisi vaan historiallinen menestystarina, kirjoittaa EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko.
Vanhuus ja ikääntyminen ei saa tarkoittaa yhteiskunnasta syrjään vetäytymistä, vaan uutta, aktiivista elämänvaihetta. Lähes neljännesmiljoonan ikäihmisen lisäys on Suomelle mahdollisuus rakentaa pehmeämpi ja yhteisöllisempi yhteiskunta. Meidän on oltava valmiita ottamaan tämä viisauden määrän kasvu vastaan avosylin.
Eläkeläisjärjestöt ovat tämän muutoksen vetureita, ja siksi niiden toiminnalle on varmistettava riittävät resurssit. Ne muuttavat kylmät tilastoluvut eläväksi toiminnaksi, turvaksi ja arjen iloksi.
18.8.2026 Helsingin Sanomat, Mielipide: Väestön ikääntyminen ei ole yhteiskunnallinen kriisi vaan historiallinen menestystarina
Ikääntyvät ovat myös tärkeä kuluttajaryhmä. He ylläpitävät kulttuuria, kotimaan matkailua ja paikallisia yrityksiä sekä tukevat jälkipolvia monimuotoisesti.
Tämän muutoksen keskiössä ovat eläkeläisjärjestöt, joiden rooli on arvioitava uudelleen. Niistä on kuoriutumassa merkittäviä tekijöitä, jotka tukevat kansanterveyttä, yhteisöllisyyttä ja hopeista taloutta.
Järjestöt luovat sosiaalista pääomaa ja turvaverkkoja, joihin julkinen sektori ei yksin pysty. Ne ehkäisevät yksinäisyyttä kohtaamispaikoilla ja harrastuksilla. Matalan kynnyksen liikunta ja kulttuuri ennaltaehkäisevät sairauksia ja vähentävät terveydenhuollon kuormitusta.
Kirjoittaja on Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko..
17.8.2026 Turun Sanomat, Lukijoilta: Ikääntyminen ei ole kriisi vaan historiallinen menestystarina
Väestön ikääntyminen nähdään julkisessa keskustelussa usein vain taakkana. Todellisuudessa pitkä ikä on suuri yhteiskunnallinen voitto.
Julkisessa keskustelussa väestörakenteen muutos kehystetään lähes poikkeuksetta taloudelliseksi kriisiksi ja huoltosuhteen romahdukseksi. Tämä näkökulma on vinoutunut.
Pitkän iän saavuttaminen on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, terveydenhuollon ja elintason historiallinen menestystarina. Ikääntyneiltä löytyy elämänkokemusta, viisautta ja aikaa annettavaksi yhteisöllemme. Kyseessä ei ole pelkkä tilastollinen muutos, vaan merkittävä yhteiskunnallinen voimavara.
Kasvava ikäihmisten joukko muodostaa merkittävän äänestäjäkunnan, jonka mielipiteitä on syytä kuunnella. Eläkeläisjärjestöjen tekemä vaikuttamistyö varmistaa osaltaan, että tämän ryhmän ääni kuuluu yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
Kirjoittaja on Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko.
6.8.2026 Ilkka-Pohjalainen, Mielipiteet: Viedäänkö meiltä kohta tuhkatkin pesästä?
Sosiaaliturvan vakauden murentaminen on arvovalinta, jota EKL:n Pohjanmaan piiri ei voi hyväksyä.
Valtiovallan vaatimus automaattisten indeksikorotusten romuttamisesta on kylmä ja vaarallinen hyökkäys suomalaisten eläkkeensaajien elintasoa vastaan.
Eläkkeensaajat eivät voisi enää luottaa huomisen toimeentuloonsa, kun jokainen korotus vaatisi erillisen poliittisen vääntämisen ja vallassa kulloinkin olevan hallituksen suosionosoituksen.
Käytännössä poliittinen harkinta tarkoittaisi nykyisessä talousilmastossa jatkuvaa leikkausautomaattia ja eläkkeiden reaaliarvon tietoista polkemista.
Kirjoittaja Riitta Kivimäki on Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Pohjanmaan piirin sihteeri.
1.8.2026 Etelä-Suomen Sanomat, Mielipide: Pidetään huolta eläkeläisten toimeentulosta – indeksiturva ei ole ylimääräinen etuus
1.8.2026 Itä-Häme, Mielipide: Pidetään huolta eläkeläisten toimeentulosta
28.7.2026 Forssan lehti, Mielipide: Pidetään huolta eläkeläisten toimeentulosta – Indeksiturvasta on pidettävä kiinni
Kansaneläke, takuueläke, vammaistuet ja toimeentulotuen perusosa ovat sidottuja kansaneläkeindeksiin. Myös työeläkkeiden tarkistukset perustuvat lakiin. Indeksit ovat vuosikymmenten aikana luoneet vakautta ja ennakoitavuutta niin eläkeläisille kuin koko yhteiskunnalle.
Suomessa elää edelleen noin 220 000–240 000 eläkeläistä pienituloisuudessa. Talouden tasapainottaminen ja heikoimmista huolehtiminen eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita – ne voidaan sovittaa yhteen.
Me Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Hämeen piirissä toivomme, että indeksiturvaa koskevista ratkaisuista käydään avointa ja vastuullista keskustelua. Eläkeläisillä tulee olla mahdollisuus luottaa siihen, että heidän toimeentulonsa säilyy ennakoitavana myös tulevaisuudessa.
Hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu sukupolvien yhteistyöllä. Pidetään yhdessä huolta siitä, että indeksiturva säilyy oikeudenmukaisena ja eläkeläisten arki turvallisena myös tulevaisuudessa.
Kirjoittajat: Pirjo Riikonen on Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Hämeen piirin puheenjohtaja ja Raimo Hyövälti varapuheenjohtaja.
30.7.2026 Hämeen Sanomat, Mielipide: Heikennysesitykset ovat arvovalinta: Miksi haetaan säästöjä kaikkein vähävaraisimmilta?
Valtiovarainministerin Purran toimesta käydään jälleen keskustelua indeksisidonnaisten etujen korotusten jäädytyksistä ja menojen alistamisesta poliittiselle suhdannepelille julkisen talouden tasapainottamiseksi.
On syytä sanoa tämä selvästi: näiden etujen heikentäminen kohtelee eläkeläisiä epäoikeudenmukaisesti. Se on säästötoimi, joka osuu ryhmään, jolla ei ole enää mahdollisuutta kasvattaa tulojaan tai puolustaa asemaansa työmarkkinoilla.
Indeksien tarkoitus on yksinkertainen: pitää niihin sidotus edut mukana hintojen nousussa, kun ruoka, lääkkeet, asuminen ja palvelut kallistuvat. Jos indeksejä leikataan, eläkeläisen ostovoima heikkenee välittömästi.
Etuuksien heikentäminen ei ole vain tekninen toimenpide. Se on arvovalinta. Se kertoo, keitä yhteiskunta päättää suojella ja keiltä se on valmis ottamaan.
Ennen eduskuntavaaleja on puolueiden kerrottava asiaan liittyen omat kantansa selkeästi, että äänestäjät tietävät kenelle äänensä tähän asiaan liittyen antavat.
Kirjoittaja Reijo Löytynoja on Eläkkeensaajien keskusliitto EKL:n valtuuston puheenjohtaja, Janakkala
30.7.2026 Iltasanomat, Anni Keski-Heikkilä: Eläkeläisiltä tiukka vaatimus – Kela-korvauskokeilu keskeytettävä
Eläkeläisten etujärjestöt EKL ja Eläkeläiset ry arvostelevat jyrkästi hallituksen Kela-korvauskokeilua ja sen laajentamista.
Kyse on kokeilusta, jossa 65 vuotta täyttäneet ovat voineet päästä yksityiselle yleislääkärille julkisen asiakasmaksun hinnalla eli tänä vuonna 30,20 eurolla. Loppuosa hinnasta on korvattu yrityksille Kela-korvauksina.
Järjestöiltä tulee uudistukselle kovaa kritiikkiä. Ne sanovat, ettei yhdenvertaisuus toteudu, ”jos valinnanvapauden ulkopuolelle jäävät tosiasiallisesti monet ikääntyneet, digitaidottomat, suurten kaupunkien ulkopuolella asuvat, heikon toimintakyvyn omaavat ja pienituloiset ihmiset”.
Järjestöjen mukaan kokeiluun kuuluvia lääkäreitä on huomattavan vähän Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tuloerot palveluiden käytössä eivät ole myöskään vähentyneet, järjestöt sanovat.
30.7.2026 Talouselämä, Joonas Huhtaniemi: Eläkeläisten uudistukselle tuli tyly tuomio
Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ja Eläkeläiset ry eivät kannata valinnanvapauskokeilun laajentamista, etujärjestöt kertovat tiedotteessaan.
Laajentamisen sijaan järjestöt esittävät siihen kohdistettujen varojen ja toimenpiteiden nykyistä parempaa ja terveyden edistämisen, yhdenvertaisuuden ja terveyserojen kaventamisen kannalta tehokkaampaa kohdentamista.
Kokeilun tavoitteena on ollut lisätä ikääntyvän väestön terveyspalveluiden saatavuutta ja valinnanvapautta.
Etujärjestöjen mukaan yhdenvertaisuus ei toteudu, jos valinnanvapauden ulkopuolelle jäävät tosiasiallisesti monet ikääntyneet, digitaidottomat, suurten kaupunkien ulkopuolella asuvat, heikon toimintakyvyn omaavat ja pienituloiset ihmiset.
28.7.2026 KMV-lehti, Mielipide: Viedäänkö meiltä kohta tuhkatkin pesästä
Valtiovarainministeri Riikka Purra vaatii eläkeläisten indeksikorotusten leikkaamista eli romuttamista.
Indeksiturva ei ole mikään valtion jakama ylimääräinen lahja tai budjetin joustovara, vaan lakisääteinen ja ansaittu suojamekanismi. Sen tarkoitus on varmistaa, että elämäntyönsä tehneiden ihmisten ostovoima ei sula inflaation ja hintojen nousun myötä.
Purran linjaus iskee kipeimmin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin – takuu- ja kansaneläkkeen varassa eläviin sekä pienituloisiin työeläkeläisiin.
Kirjoittaja Tapani Hämäläinen on Mäntän Eläkkeensaajien yhdistyksen puheenjohtaja ja Pirjo Kankaanpää, Kolhon Eläkkeensaajien puheenjohtaja.
26.7.2026 Iltasanomat, pääkirjoitus: Pääkirjoitus: Indeksit pannaan jäihin – eläkkeetkään tuskin säästyvät, kun seuraava hallitus hakee säästöjä
Valtion menoista kaksi kolmasosaa on sidottu erilaisiin indekseihin. Indeksikorotuksia tehdään muun muassa sosiaaliturvaan, kuntien ja hyvinvointialueiden valtionosuuksiin ja eläkkeisiin.
Eläkeläisten EKL kavahti jo pelkkää ajatusta ostovoiman kannalta.
Velkajarrusovusta irtaantunut vasemmistoliitto vastustaa indeksijäädytystä, mutta puolue ei asiaa päätä. Tulevaksi pääministeripuolueeksi veikatussa Sdp:ssä kritiikki on jo vaisumpaa. Jopa kriittisiä lausuntoja velkajarrutyöryhmästä jaellut varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyar (sd) sanoo, että indeksijäädytyksiä ei voi sulkea pois (HS 24.7.).
Kuten ei voikaan.
Puolueilta odotetaan leikkauslistoja ennen vaaleja, mutta puolueet joutuvat ottamaan kantaa myös siihen, mitkä indeksikorotukset pannaan jäihin ja kuinka pitkäksi aikaa.
25.7.2026 Savon Sanomat, Mielipide: Eläkeläisten edunvalvontatoimija Kuopiosta: "Automaattisesta indeksiturvasta on pidettävä tiukasti kiinni"
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) vaatimus automaattisten indeksikorotusten romuttamisesta ja menojen alistamisesta poliittiselle suhdannepelille on kylmä ja vaarallinen hyökkäys suomalaisten eläkkeensaajien elintasoa vastaan.
Artikkeli on maksumuurin takana.
Kirjoittaja Markku Ulmanen on Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n Kuopion piirin puheenjohtaja ja Leena Rosenberg varapuheenjohtaja.
25.7.2026 Tiedonantaja, JP (Juha-Pekka) Väisänen: Miten indeksikorotusten poistaminen vaikuttaisi eläkeläisten ostovoimaan?
Perussuomalaisen valtiovarainministeri Riikka Purran esitys automaattisten indeksikorotusten lopettamisesta on herättänyt laajaa huolta eläkeläisten toimeentulosta. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry arvioi tiedotteessaan 23.7.2026, että indeksiturvan heikentäminen lisäisi taloudellista epävarmuutta ja kohdistuisi erityisen voimakkaasti pienituloisiin eläkeläisiin.
EKL:n mukaan indeksiturva on lakisääteinen mekanismi, jonka tarkoitus on turvata eläkkeensaajien ostovoima hintojen noustessa. Järjestö korostaa, että automaattisten tarkistusten poistaminen muuttaisi järjestelmän poliittisen harkinnan varaan ja altistaisi eläkkeet lyhytnäköisille talouspäätöksille.
25.7.2026 Aamulehti, Lukijalta: Automaattisesta indeksiturvasta on pidettävä tiukasti kiinni
Eläkeläisillä on oikeus ennustettavaan, turvattuun ja arvokkaaseen vanhuuteen, kirjoittaa Tarja Käpylä.
Valtiovarainministeri Riikka Purran vaatimus automaattisten indeksikorotusten romuttamisesta ja menojen alistamisesta poliittiselle suhdannepelille on kylmä ja vaarallinen hyökkäys suomalaisten eläkkeensaajien elintasoa vastaan.
Kirjoittaja Tarja Käpylä on Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Pirkanmaan piirin puheenjohtaja.
- - -
25.7.2026 Alueviesti, Mielipide: Eläkkeensaajilta kannanotto: “Viedäänkö meiltä kohta tuhkatkin pesästä?”
Kirjoittaja Tarja Käpylä on Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Pirkanmaan piirin puheenjohtaja. Mouhijärven Eläkkeensaajat ry
Vammalan Eläkkeensaajat ry
- - -
24.7.2026 Tyrvään Sanomat, Puheenvuoro: Viedäänkö meiltä kohta tuhkatkin pesästä?
Artikkeli on maksumuurin takana.
23.7.2026 Taloussanomat, Tilda Väisänen: Riikka Purra ehdotti uutta leikkausta – EKL järkyttyi: ”Pakottaa ikäihmiset tinkimään terveydestään”
EKL näkee, että linjaus iskisi kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin eläkkeensaajiin.
– Kun ruoan, energian, asumisen ja lääkkeiden hinnat nousevat, indeksikorotusten epääminen pakottaa ikäihmiset tinkimään arjen perusasioista, kuten terveydestään ja ravinnostaan.
EKL:n mukaan automaattisista tarkistuksista luopuminen tekisi indekseistä alttiita politiikan ailahteluille.
– Käytännössä ”poliittinen harkinta” tarkoittaisi nykyisessä talousilmastossa jatkuvaa leikkausautomaattia ja eläkkeiden reaaliarvon tietoista polkemista, EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko lausuu tiedotteessa.
Purra kertoi jo aiemmin IS:lle, että hänen puolueensa tavoitteena on sopeuttaa ensi vaalikaudella kymmenen miljardia pääosin menoja leikkaamalla. Tämä olisi yksi keino siihen.
23.7.2026 Uusi Suomi, Hannamari Ahonen: Riikka Purra suututti nyt eläkeläiset: ”Kylmä ja vaarallinen hyökkäys”
–”Eläkkeensaajien keskusliitto suuttui valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) linjauksesta, että kaikkien indeksisidonnaisten menojen indeksien jäädyttämistä pitää voida tarkastella.”
EKL:n toiminnanjohtaja Timo ”Kokko korostaa, että eläkeläisillä on oikeus ennustettavaan, turvattuun ja arvokkaaseen vanhuuteen, ja siksi automaattisesta indeksiturvasta on pidettävä tiukasti kiinni. Kokko vaatii, että ennen eduskuntavaaleja puolueiden on kerrottava omat kantansa selkeästi, että äänestäjät tietävät kenelle äänensä tähän asiaan liittyen antavat.
–”Jos automaattisista tarkistuksista luovutaan, tulee indekseistä hallitusneuvottelujen, kehysriihten ja lyhytnäköisen vaalipolitiikan halpaa kauppatavaraa.”
Kokon mukaan eläkkeensaajat eivät voisi enää luottaa huomisen toimeentuloonsa, kun jokainen korotus vaatisi erillisen poliittisen vääntämisen ja vallassa kulloinkin olevan hallituksen suosionosoituksen. Käytännössä "poliittinen harkinta" tarkoittaisi Kokon mukaan nykyisessä talousilmastossa jatkuvaa leikkausautomaattia ja eläkkeiden reaaliarvon tietoista polkemista.”
22.6.2026 Kaleva, Mielipide: Sote-järjestöjen avustusten lisäleikkaus osoittaa huonoa harkintaa – Eläkeläisjärjestöt tekevät ennaltaehkäisevää työtä
Arvoisa alueemme kansanedustaja, edustamani Eläkkeensaajien Keskusliiton Oulun piiri vetoaa Teihin, että omalta osaltanne tekisitte kaikkenne ensi vuodelle suunniteltujen sote-leikkausten perumiseksi.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat joutuneet tällä hallituskaudella erittäin mittavien leikkausten kohteeksi. Valtionavustuksia ollaan leikkaamassa vaalikauden aikana peräti 190 miljoonalla eurolla eli lähes 50 prosentilla vuoden 2024 tasoon nähden. On selvää, että näin massiivisten leikkausten myötä katoaa valtava määrä sote-järjestöjen auttamistyötä.
Leikkaus tulee väistämättä kohdentumaan merkittäviltä osin myös alueellisesti kohdennettuihin STEA-avustuksiin, sillä ne muodostavat lähes puolet koko STEA-avustuspotista.
Sote-järjestöleikkausten tarvetta perustellaan säästöillä, mutta vaikutukset ovat päinvastaisia. Ihmisten avun ja kalliimpien palveluiden tarve kasvaa, kun varhaista tukea ja ongelmien ennaltaehkäisyä vähennetään.
Kirjoittaja Kerttu Mömmö on Eläkkeensaajien Keskusliiton Oulun piirin puheenjohtaja.
17.6.2026 Ilkka-Pohjalainen, Mielipide: Tarvitaanko ikäihmisten oikeuksien turvaamiseksi uusi laki?
”Ikääntyminen ei ole sairaus eikä lääketieteellinen ongelma, jota hoidetaan vain Sote-palveluilla. Se on elämänvaihe, joka vaatii yhteiskunnallista arvostusta ja lakisääteistä suojaa.”
”Nuorisolain etsivä työ pelastaa nuoria syrjäytymiseltä. Tarvitsemme vastaavan järjestelmän, joka tavoittaa yksinäiset ja palveluiden ulkopuolelle jääneet ikäihmiset ennen kuin heidän toimintakykynsä romahtaa.”
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL / Vaasan Eläkkeensaajat ry
14.4.2026 Pirkkalainen, Matti Pulkkinen: Ansiotyötä tekevät eläkeläiset ovat yhteiskunnan tukijalka – Tei-Tupa pyörii lähes täysin eläkeikäisten ammattilaisten voimin
ELÄKKEENSAAJIEN Keskusliitto EKL ry:ssä ollaan hyvin perillä eläkeikäisten mukanaolosta työelämässä.
Sosiaalipoliittisen asiantuntija Eero Kivisen mukaan eläkeläisten hakeutumiselle työhön on myönteiset syyt.
– Varsin moni kokee oman alansa edelleen kiinnostavaksi, pitää työyhteisöstään ja työ antaa merkitystä elämälle. Mikäli henkilö on sellaisessa tilanteessa, jossa hän kokee vielä voivansa jatkaa töissä ja haluaa satsata siihen, niin miksi ei jatkaisi?
Kivinen näkee, että eläkkeiden ja työn yhteensovittaminen vaatii Suomessa uutta ajattelua.
25.3.2026 Etelä-Suomen Sanomat, Mielipide: Voisiko sen ”täikamman” työntää avustusten hakemusprosessiin ja saada siitä aitoa säästöä?
Hallituskaudella sote-järjestöjen valtionavustuksista on leikattu yli kolmannes. Kyse on isosta muutoksesta, joka näkyy meidän jokaisen arjessa. Julkinen sektori ei pysty korvaamaan järjestöjen vapaaehtoisten työpanosta.
Sote-järjestöjen avustusrahoitusta seurataan järjestelmällisesti. Nykyinen raportointi ja hakemusmenettely vaatii järjestöiltä paljon. Suuri osuus työajasta kuluu hakemusten ja raporttien laatimiseen.
Tämä kaikki on pois ihmisten kohtaamisesta ja ydintehtävästä. Muistetaan, että järjestötyö on investointi ihmisiin, heidän terveyteensä, toimintakykyyn ja arkeen.
Kirjoittaja Pirjo Riikonen on Heinolan seudun Sydänyhdistyksen puheenjohtaja, Eläkkeensaajien keskusliiton Hämeen piirin puheenjohtaja ja Heinolan kaupunginvaltuutettu (sd.).
25.3.2026 Turun Seutusanomat, Mielipiteet, Kannanotto: Järjestöiltä leikattavat toiminta-avustukset eivät säästä – ne tuottavat lisäkustannuksia
Julkinen sektori ei pysty korvaamaan eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä toimivien vapaaehtoisten vertaisohjaajien työpanosta. Leikkausten myötä se tulee tippumaan huomattavasti ja sairaanhoidonkulut tulevat sen myötä kasvamaan.
Järjestöihin kohdistamillaan leikkauksilla hallitus sahaa omaan nilkkaansa kansalaistemme pahanolon ja julkisen sektorin kustannusten kasvaessa tulevaisuudessa. Vetoamme, että jo tehdyt leikkauspäätökset otetaan uudelleen käsittelyyn ja puheet uusista lisäleikkauksista lopetetaan välittömästi.
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n Varsinais-Suomen piiri ry
24.3.2026 Hämeen Sanomat, Mielipide: Järjestötyö on investointi ihmisiin
Maan hallitus leikkaa sote-järjestöiltä vaalikauden aikana 140 miljoonaa euroa. Leikkaustarve ensi vuodelle on vähintään 30 miljoonaa euroa lisää, toteaa sosiaali- ja terveysministeri ja aikoo käydä järjestöjen rahoitusta läpi “täikammalla”. Kyse on isosta muutoksesta, joka näkyy meidän jokaisen arjessa.
Nykyinen avustusten hakemusmenettely ja raportointi vaatii järjestöiltä paljon ja vie suuren osan työajasta. Tämä kaikki on pois ihmisten kohtaamisesta ja järjestön ydintehtävästä. Voisiko sen täikamman kohdentaa avustusten hakemusprosessiin ja saada siitä aitoa säästöä?
Järjestötyö on investointi ihmisiin, heidän terveyteensä, toimintakykyyn ja arkeen.
Kirjoittaja Pirjo Riikonen on Eläkkeensaajien keskusliiton Hämeen piirin puheenjohtaja.
21.3.2026 Turun Sanomat, Mielipide: Järjestöiltä leikattavat toiminta-avustukset eivät säästä – ne tuottavat lisäkustannuksia
Julkinen sektori ei pysty korvaamaan eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä toimivien vapaaehtoisten vertaisohjaajien työpanosta. Leikkausten myötä se tulee tippumaan huomattavasti ja sairaanhoidonkulut tulevat sen myötä kasvamaan.
Järjestöihin kohdistamillaan leikkauksilla hallitus sahaa omaan nilkkaansa kansalaistemme pahan olon ja julkisen sektorin kustannusten kasvaessa tulevaisuudessa. Vetoamme, että jo tehdyt leikkauspäätökset otetaan uudelleen käsittelyyn ja puheet uusista lisäleikkauksista lopetetaan välittömästi.
Kirjoittaja Soili Leppänen on Eläkkeensaajien Keskusliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja.
20.3.2026 Iltalehti, Olli Vainio: Kohu Kelan uudesta tuesta – Näin työttömät reagoivat
Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko kertoi Iltalehdelle tiistaina, että ove on ollut monelle ”hengissäpysymisraha” pitkittyneen työttömyyden aikana.
19.3.2026 Kaleva, Mielipide: Järjestöleikkaukset lisäävät julkisen sektorin kustannuksia
Eläkeläisjärjestöjen ennaltaehkäisevä työ on sekä henkistä että fyysistä terveyttä edistävää toimintaa. Julkinen sektori ei pysty korvaamaan eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä toimivien vapaaehtoisten vertaisohjaajien työpanosta. Leikkausten myötä se tulee tippumaan huomattavasti, ja sairaanhoidonkulut tulevat sen myötä kasvamaan.
Järjestöihin kohdistamillaan leikkauksilla hallitus lisää kansalaistemme pahaa oloa ja julkisen sektorin kustannukset kasvavat tulevaisuudessa. Vetoamme, että jo tehdyt leikkauspäätökset otetaan uudelleen käsittelyyn ja puheet uusista lisäleikkauksista lopetetaan välittömästi.
Kirjoittaja Kerttu Mömmö on Eläkkeensaajien Keskusliiton Oulun piirin puheenjohtaja.
17.3.2026 Iltalehti, Mika Koskinen: Eläkepomo parahtaa Kelan uudesta tuesta: ”Aivan järjetöntä”
EKL:n toiminnanjohtaja: ”Ihmistä rangaistaan siitä, että hän on nostanut omaa, ansaittua eläkettään etuajassa maksamalla siitä varhennusvähennyksen.”
Kelan toukokuussa alkava yleistuki on paljastunut säästötoimenpiteeksi, joka iskee erityisen kovaa yhteen haavoittuvimmista ryhmistä eli ikääntyviin työttömiin, jotka ovat yrittäneet paikata toimeentuloaan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä (OVE).
Näin sanoo Eläkkeensaajien keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko.
5.3.2026 Hämeen Sanomat, Mielipide, Pirjo Riikonen: Eläkeläiset ovat eläkkeensä ansainneet
Sukupolvien välinen vastakkainasettelu on vaarallista. Eläkeläiset ovat luoneet osaltaan hyvinvoinnin, josta olemme vuosikymmeniä nauttineet. Hyvinvointiyhteiskunta on edelleen tulevaisuuden tavoite meille jokaiselle. Tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja. Talous on korjattava kasvulla, työllisyydellä ja investoinneilla, ei heikentämällä niiden ihmisten elämää, jotka ovat jo työnsä tehneet. Inhimillinen vanhuus on meidän kaikkien oikeus.
Ikääntyvät eivät ole vain kustannus, vaan merkittävä voimavara tälle maalle.
Kirjoittaja Pirjo Riikonen on Eläkkeensaajien Keskusliiton Hämeen piirin puheenjohtaja.
27.2.2026 Ilta Sanomat, Taloussanomat, Kari Rintakoski: Järjestö älähti – näpit irti eläkkeistä
Järjestö näkee, että eläke on ”ansaittua omaisuutta, ei sosiaaliavustusta”.
Eläkkeensaajien keskusjärjestö (EKL) tuomitsee jyrkästi ehdotukset eläkkeisiin puuttumisesta säästöjen nimissä.
– Talouspolitiikan arviointineuvoston kylmäkiskoinen esitys eläkkeiden leikkaamisesta ja eri tahojen ajamat indeksien jäädyttämiset ovat osoitus täydellisestä vieraantumisesta tavallisen suomalaisen arjesta, EKL sanoo tiedotteessaan.
– Eläke on ansaittua omaisuutta, ei sosiaaliavustusta. Suomalainen työeläke on viivästettyä palkkaa. Sitä on säästetty työnteon ohessa vuosikymmeniä sillä lupauksella, että näin vanhuuden toimeentulo ja kohtuullinen kulutustaso on turvattu. Kun indeksejä leikataan, valtio rikkoo tämän yhteiskunnallisen sopimuksen yksipuolisesti, EKL:n puheenjohtaja Ilkka Kantola sanoo tiedotteessa.
27.2.2026, Uusi Suomi, Jenni Tamminen: Täyslaidallinen: ”Näpit irti eläkkeistä – Tämä on röyhkeää”
”On röyhkeää vaatia lisää uhrauksia ryhmältä, joka on jo oman osansa tehnyt”, jyrähtää Eläkkeensaajien keskusliitto käynnissä olevasta keskustelusta.
”Eläkeläiset eivät ole syyllisiä julkiseen velkaan tai talouden rakenteellisiin ongelmiin. He ovat suurin vapaaehtoistyön ja epävirallisen omaishoidon resurssi, joka säästää kunnilta ja hyvinvointialueilta miljardeja vuosittain. On röyhkeää vaatia lisää uhrauksia ryhmältä, joka on jo oman osansa tehnyt, ja edelleen osallistuu hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitoon”, Ilkka Kantola jatkaa.
27.2.2026 Iltalehti, Jesse Kuparinen:”Näpit irti!” – Nyt tuli ärhäkkä paalutus eläkeläisiltä
Eläkkeensaajien keskusliitto (EKL) pitää puheita eläkkeiden leikkaamisista ”kestämättömänä”, ”kylmäkiskoisena”, ”törkeänä” ja ”vieraantuneena”. Asia selviää liiton tiukkasanaisesta tiedotteesta.
– Eläke on ansaittua omaisuutta, ei sosiaaliavustusta. Suomalainen työeläke on viivästettyä palkkaa. Sitä on säästetty työnteon ohessa vuosikymmeniä sillä lupauksella, että näin vanhuuden toimeentulo ja kohtuullinen kulutustaso on turvattu. Kun indeksejä leikataan, valtio rikkoo tämän yhteiskunnallisen sopimuksen yksipuolisesti, EKL:n puheenjohtaja Ilkka Kantola sanoo tiedotteessa.
12.2.2026 STT: EETU ry vaatii selvitystä sukupolvien välisistä tulonsiirroista
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry vaatii selvitystä sukupolvien välisistä tulonsiirroista. Järjestö peräänkuuluttaa asiapohjaista keskustelua eläkkeistä ja vieroksuu vastakkainasettelun lietsomista sukupolvien välillä.
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Sen jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Eläkeläiset, Kansallinen senioriliitto, KRELLI Kristilliset eläkeläiset ja Svenska pensionärsförbundet. Järjestöjen yhteinen jäsenmäärä on noin 250 000. Vuonna 2026 puheenjohtajajärjestö on Eläkeläiset ry.