Järjestötoiminnan voimanainen on poissa
Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen ja eläkkeensaajatoiminnan pitkäaikainen vaikuttaja, Eläkkeensaajien Keskusliiton kunniapuheenjohtaja Hilkka Häkkilä menehtyi sunnuntaina 7. kesäkuuta 2026. Häkkilä muistetaan sitkeänä, oikeudenmukaisena ja väsymättömänä heikompiosaisten ja ikäihmisten puolustajana.
Hilkka syntyi Kankaanpäässä ja olisi täyttänyt 90-vuotta 25.7.2026. Hän muutti Hyvinkäälle vuonna 1958 ja avioitui puolisonsa Aarren kanssa. He saivat kolme lasta ja rakkaita lapsenlapsiaan Hilkka ehti nähdä aina neljänteen polveen asti.
Oma polku yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi alkoi ruohonjuuritasolta Hilkan astuttua työelämään ompelijana Hyvinkäällä toimineella Renton kenkätehtaalla. Tehtaan arki ja työläisten asema herättivät Häkkilässä palon oikeudenmukaisuuteen, mikä johdatti hänet nopeasti mukaan ammattiyhdistystoimintaan.
Häkkilästä tuli uranuurtaja suomalaisessa ay-liikkeessä. Aikana, jolloin ammattiliittojen johtopaikat olivat lähes poikkeuksetta miesten hallitsemia, Hilkka raivasi tiensä ensimmäisenä naisena SAK:laisen liiton puheenjohtajaksi Kumi- ja Nahkatyöväen Liittoon. joka myöhemmin hänen johdollaan sulautui osaksi laajempaa Kemianliittoa. Hänet tunnettiin neuvottelupöydissä periaatteellisena mutta käytännönläheisenä johtajana, joka ei pelännyt pitää työläisten puolta.
Siirryttyään ansaitulle eläkkeelle Hilkalle myönnettiin järjestöneuvoksen arvonimi. Hän ei vetäytynyt yhteiskunnallisesta keskustelusta, vaan löysi uuden kutsumuksen ikäihmisten oikeuksien ajajana. Hän liittyi Hyvinkään Eläkkeensaajat ry:n jäseneksi ja valittiin EKL:n hallitukseen Lappeenrannan liittokokouksessa vuonna 1999 jolloin hän aloitti myös liiton työvaliokunnassa. EKL:n puheenjohtajuus kutsuikin sitten jo heti seuraavassa Helsingin liittokokouksessa vuonna 2002 ja pesti kesti aina vuoden 2011 Oulun liittokokoukseen asti, jossa hänet oikeutetusti valittiin myös liiton kunniapuheenjohtajaksi. Hilkalle myönnettiin 2.6.2006 liiton suuransiomerkki numerolla 168.
EKL:n johdossa Hilkka Häkkilästä tuli koko maan eläkeläisväestön ääni. Hän puhui painokkaasti palvelujen puolesta ja kantoi huolta vanhusten putoamisesta köyhyysloukkuun. Kun yhteiskunta sähköistyi, Häkkilä puolusti pankkiautomaattien ja lähipalveluiden säilyttämistä, jotta kukaan ei jäisi digitalisaation jalkoihin.
Hilkan elämäntyö kietoutui tiiviisti suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja sen arvojen puolustamiseen. Hän uskoi vakaasti, että yhteiskunnan sivistys mitataan siinä, miten se pitää huolta vanhuksistaan. Hilkka jätti suuren tyhjiön suomalaiseen järjestökenttään ja ay-liikkeen historiaan. Hänen tekemänsä työ työläisten ja eläkkeensaajien paremman arjen puolesta elää kuitenkin vahvana perintönä tuleville sukupolville.
Timo Kokko ja Pirkko Oksa