”Eläkeläinen on työnsä tehnyt, eläkeläinen saa mennä!”
Jo ennen maan hallituksen puoliväliriihtä oli tihkunut tietoja mahdollisista ansiotuloihin tehtävistä veronkevennyksistä.
Vaadimme tuolloin tasapuolisuutta veropäätöksiin. Muistutimme, että palkkatulojen lisäksi ansiotuloiksi luetaan myös eläketulot. Lisäksi vetosimme asiassa erikseen myös pääministeri Petteri Orpoon.
No, miten kävi? Hallitus päätti ensi vuonna voimaan tulevista miltei miljardin euron kevennyksistä palkkaveroihin ja jätti eläkkeensaajat käytännöllisesti katsoen nuolemaan näppejään. Vaatimuksemme siitä, että palkansaajille mahdollisesti annettavat veronkevennykset on toteutettava myös eläkkeensaajien kohdalla, jätettiin kylmän viileästi huomioimatta – ”Eläkeläinen on työnsä tehnyt, eläkeläinen saa mennä!”
Pienenä vastaantulona eläkeläisiä kohtaan kevennettiin eläketulon lisäveroa ja nostettiin sen alarajaa. Nämä viilaukset tehtiin, jotta eläkkeiden verotus ei kohtuuttomasti kiristyisi työn verotuksen keventämisen seurauksena. Eli ilman tehtyä höllennystä verotus kiristyisi useammalla tulotasolla palkansaajien veronkevennyksen vuoksi.
Suurituloisimpien veroalennuksiin vaikuttaa eniten ylimpien marginaaliverojen laskeminen 59,4 prosentista 52 prosenttiin. Se tarkoittaa, että sillä tulotasolla, noin 100 000 euroa ja enemmän tienaavilla, veronkevennykset nousevat jopa todella suuriksi. Tämän on ilmoitettu koskevan sekä palkansaajia että eläkeläisiä.
Pieni- ja keskituloisten palkansaajien verot kevenevät 500 miljoonalla eurolla vuoden 2026 alusta. Vuoden 2027 alusta kevennys kasvaa 650 miljoonaan euroon. Kaikkein suurimpia tuloja saavien verotusta taas kevennetään noin 335 miljoonalla eurolla. Pienituloiselta syö ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto veronkevennyksen käytännössä kokonaan. Edellisten päälle lykättiin vielä noin 830 miljoonaa euroa alentamalla yhteisöverokantaa 2 prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa.
Vielä viime syksynä valtiovarainministeri Riikka Purra ilmoitti Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä, että veronkevennyksiin ei ole varaa. Nyt sitä rahaa sitten löytyikin valtavat summat. Näin maalaispoikana sitä miettii, mitä kaikkea muuta hyvää noilla rahoilla olisi voitu saada hyvinvointivaltion nimeltään Suomi kehittämiseen.
Hallituksen uudet veropäätökset vaikuttavat eläkeläisten tuloihin eri tavoin eri tulotasoilla. Veronmaksajain keskusliiton julkistamien laskelmien mukaan pienituloisimmat eläkkeensaajat, eivät hyödy euroakaan näistä veropäätöksistä.
Laskelman mukaan alle 1 300 euron kuukausieläkettä saavan eläkeläisen verotus pysyy ennallaan, samoin kuin 1 700 euron eläkettä saavan. Väliin jäävän 1 500 euron kuukausieläkettä saavan eläkeläisen verotus kevenee 20 eurolla vuodessa. Suurituloisimmat eläkeläiset hyötyvät myös heitä koskevan marginaaliveron laskun takia eniten. Keskituloisten verotus saattaa jopa kiristyä. 1 100 euroa ja sitä pienemmät eläkkeet ovat verosta vapaita.
Oma mielenkiintoinen lukunsa on hallituksen päätös alentaa keskimmäistä arvonlisäverokantaa 14 prosentista 13,5 prosenttiin.
Orpon hallitus sopi hallitusohjelmassaan, että valtaosa alennettuun 10 prosentin verokantaan kuuluneista hyödykkeistä nostetaan 14 prosentin verokantaan. Tässä alv-kannassa ovat muun muassa elintarvikkeet, ravintolapalvelut, kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, majoituspalvelut ja kulttuuritilaisuudet.
Edellä mainitut arvonlisäveron muutokset tulivat voimaan vuoden 2025 alussa. Ne eivät ehtineet olla voimassa edes neljää kuukautta, kun hallitus päätti jo uusista veromuutoksista. Yritysmaailma saa taas alkaa vääntää muutoksia järjestelmiinsä.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen syksyllä 2020 tekemän tutkimuksen mukaan arvonlisäveron alennukset siirtyvät hintoihin paljon heikommin kuin alv:n korotukset. Alv:n alennus menee usein yritysten katteisiin hinnan alennusten sijaan. Tässä tulee tasan tarkkaan käymään näin ja uskallan väittää, että alvin alennus ei tule näkymään hinnoissa sentin vertaa. Alennus tulee kääntymään yritystueksi kuluttajille suuntautuvan hyödyn sijaan.
Tulee olemaan mielenkiintoista seurata ennen seuraavia eduskuntavaaleja (2027) ilmestyviä tutkimuksia siitä, miten meni ja toteutuivatko hallituksen tavoitteet verojen kevennyksissä.
Soppiihan tuota eppäillä sanoisin…
Timo Kokko
toiminnanjohtaja
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry