Kotitalousvähennys on saatava tulevassa kokeilussa kaikkien ulottuville

Eläkkeensaajien Keskusliitto vetoaa maan hallitukseen, että se ottaisi syyskuun kehysriihessä päätettävään kotitalousvähennyksen kokeiluun mukaan myös vähävaraiset kansalaisemme.

Valtiovarainministeriön budjettiriihessä päätettiin kotitalousvähennyksen enimmäismäärien korotuksista kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta kevään kehysriihipäätöksen mukaisesti. Näistä töistä voisi jatkossa saada enintään 3 500 euroa vähennystä, kun aiemmin summa on ollut 2 250 euroa. Korvaus puolestaan nousisi 40:stä 60:een prosenttiin. Korotuksessa olisi kyse kaksivuotisesta kokeilusta.

  • Sen sijaan kehysriihessä keskustelussa ollut sadan euron omavastuuosuuden poistaminen on jäänyt pois valtiovarainministeriön esityksestä. Sen toteuttaminen hallituksen budjettiriihessä 7.-8. syyskuuta on erittäin tärkeää. Asia edesauttaa pientä työeläkettä saavien mahdollisuutta käyttää vähennystä, toteaa EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko totesi kolumnissaan (MTV 17.8.), että kodin palvelut eivät saisi olla vain harvojen etuoikeus.

  • Eläkkeensaajien Keskusliitto on asiasta ministerin kanssa täysin samaa mieltä ja vetoaakin nyt koko hallitukseen, että se ottaisi myös maamme vähävaraiset mukaan tulevaan kotitalousvähennyksen kokeiluun.
  • Mielestämme kotitalousvähennys nykymuodossaan kohdistuu pääosin hyvätuloisemmille kansalaisille ja kotitalouksille. Vähennys on epätasa-arvoinen asuntokunnan koosta riippuen sillä pariskunta saa remontistaan tuplasti enemmän vähennystä kuin yksin asuva. Lisäksi kotitalousvähennys ei ulotu nykyisessä muodossaan taloyhtiössä tehtäviin korjaus- ja kunnossapitotöihin ja tämä asettaa osakkaat eriarvoiseen asemaan omakotiasujiin nähden, Paassilta jatkaa.

Jo vuosien ajan on EKL muistuttanut siitä, että kotitalousvähennyksen ongelma piilee sen rakenteessa. Jotta vähennystä voi hyödyntää, tulee verovelvollisella olla taloudellinen mahdollisuus hankkia vähennykseen oikeuttavia palveluita. Esimerkiksi pelkkää kansaneläkettä saavat henkilöt eivät maksa tuloistaan tuloveroa, eivätkä näin ollen voi hyödyntää kotitalousvähennystä.

Ongelman korjaamiseksi tulee luoda järjestelmä, joka vastaa perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä ja on suunnattu niille, jotka eivät nykymallin mukaan voi vähennystä käyttää. SITRA on jo vuonna 2015 ideoinut kotitalousreformia ja tätä voitaisiin nyt tulevassa kokeilussa testata. SITRAn mukaan reformi olisi tuolloin lisännyt palveluostoja 125–285 miljoonalla eurolla vuodessa ja toisi myös positiivisia työllisyysvaikutuksia.

Malli parantaisi pienituloisten eläkkeensaajien mahdollisuuksia valita hyvinvointiaan lisääviä palveluita omien tarpeittensa pohjalta ja lisäisi heidän ostovoimaansa. Lisäksi malli tukee yleistä tavoitetta, että ikääntyneen pitää voida asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kaupan päälle laajentaminen toisi myös lisää työtä maahamme.

Kokeilun yhteydessä voitaisiin vähennystä vielä myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille. Näin saataisiin monia myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten itsenäiseen selviytymiseen mm. kotipalveluiden käytön lisääntymisen ja palveluasumisen mahdollisen lykkääntymisen myötä.

Hallituksen budjettiriihessä tehtävissä verolinjauksissa on myös erityisesti huomioitava se, että välillisten verojen korottaminen kohdistuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin. Niiden korotuksista tulee pidättäytyä välttämättömyyshyödykkeiden osalta, päättää puheenjohtaja Paassilta