Suomeen tarvitaan kattava ikäihmisten rokotusohjelma

Yhä suurempi osa suomalaisista on yli 65-vuotiaita, ja samalla ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn turvaaminen nousee entistä keskeisemmäksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Yksi tehokkaimmista, turvallisimmista ja kustannusvaikuttavimmista keinoista tukea ikääntyvien hyvinvointia on kattava ja systemaattinen rokotusohjelma. Tällä hetkellä Suomen rokotuskäytännöt eivät kuitenkaan riittävästi vastaa ikäihmisten tarpeisiin.

Kansallisessa rokotusohjelmassa yli 65-vuotiaat ovat olleet vähän edustettuina. He saavat ikäperusteisesti maksuttomana vain tavanomaisen influenssarokotteen, ja ainoastaan osalle iäkkäistä tehostetussa muodossa. Maksuttoman koronarokotteen ikäraja nousi syksyllä 2025 yli 75-vuoteen. RS-virus- ja pneumokokkirokotuksia ei toistaiseksi tarjota maksuttomana iän perusteella. THL on esittänyt vyöruusurokotetta rokotusohjelmaan ikäperusteisena, mutta toteutus riippuu siitä, kuinka paljon valtiontaloudesta päättävät ovat valmiita tähän sijoittamaan.

Ikääntyessä vastustuskyky heikkenee, ja vakavien infektioiden riski kasvaa. Joka vuosi influenssa, korona, RS-virus ja pneumokokki-infektio aiheuttavat huomattavaa sairastavuutta, joka näkyy sairaalahoidon, sydän- ja aivoinfarktin sekä kuoleman riskin nousuna. Vakaviin infektioihin voi liittyä myös muistisairauden kehittymisen riski. Ikä lisää sairastetun vyöruusun jälkitautina esiintyvää pitkäkestoista hermosärkyä. Moni näistä sairauksista olisi pitkälti ehkäistävissä rokotuksilla. Merkittävä osa edellä mainituista tärkeistä rokotteista jää tällä hetkellä yksilön oman aktiivisuuden, tietoisuuden ja maksukyvyn varaan.

Kattava ikäihmisten rokotusohjelma tarkoittaisi valtakunnallisesti yhtenäistä, selkeää ja maksutonta tai esimerkiksi pienellä omavastuulla tuettavaa kokonaisuutta. Ohjelmaan tulisi sisällyttää järjestelmällisesti käyttöönottoon laajemmin ikääntyneitä hyödyttäviä rokotteita vakavia hengitystieinfektioita vastaan, kuten tehokkaampi paranneltu influenssarokote sekä uusina pneumokokki- ja RS-virusrokotteet, ja myös rokotukset vyöruusua vastaan. Samalla on huolehdittava siitä, että tieto rokotuksista on helposti saatavilla ja että ne tarjotaan edelleen vaivattomasti perusterveydenhuollossa, kotihoidon yhteydessä ja hoivayksiköissä.

Rokotusohjelma ei ole pelkästään terveyspoliittinen kysymys, vaan myös taloudellisesti järkevä investointi. Ennaltaehkäisy vähentää sairaalahoitoja, pitkäaikaisia komplikaatioita ja hoivan tarvetta. Kun ikäihmiset pysyvät terveempinä ja toimintakykyisempinä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitus kevenee. Pitkällä aikavälillä rokotuksiin panostaminen säästää yhteiskunnan varoja ja parantaa palvelujärjestelmän kestävyyttä.

Lisäksi kattava rokotusohjelma edistää yhdenvertaisuutta. Terveys ei saa olla kiinni asuinpaikasta, tulotasosta tai omasta kyvystä selvittää mitä rokotteita milloinkin tarvitaan. Selkeä kansallinen ohjelma ja rokotussuositukset takaisivat, että jokaisella ikäihmisellä on yhtäläinen mahdollisuus suojautua vakavilta taudeilta.

Yli 65-vuotiaiden rokotussuosituksissa olemme selvästi jäljessä muita Pohjoismaita ja eurooppalaisia suosituksia. Meillä on kuitenkin rokotusperinne ja korkea luottamus terveydenhuoltoon. Nyt on aika hyödyntää tätä pohjaa ja päivittää ajattelu vastaamaan ikääntyvän yhteiskunnan todellisuutta. Kattava ikäihmisten rokotusohjelma on askel kohti terveempää, turvallisempaa ja inhimillisempää Suomea.

Timo Kokko