Hei me leikattais taas – Miettikää nyt vielä vähän!
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset tulisivat oleellisesti vähentämään järjestöjen tekemää elintärkeää ja ennaltaehkäisevää vapaaehtoistyötä. Tämä tulee vääjäämättä kasvattamaan terveydenhuollon kuluja sekä kansalaistemme pahoinvointia maassamme.
Pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan olennaisena osana kuuluvan kansalaisyhteiskunnan olemassaolo on nyt todella uhattuna. Valtiovarainministeri Riikka Purra esittää entisten päälle järkyttävää 100 miljoonan euron lisäleikkausta järjestöavustuksiin vuodelle 2026. Esityksen toteutuessa olisi nykyhallitus leikannut noin 380 miljoonan euron järjestöavustuksista noin 240 miljoonaa, eli yli 60 %.
YLEn haastattelussa 5.8. valtiovarainministeri totesi, että ”Me emme voi tehdä sellaisia säästöpäätöksiä, jotka lisäävät työttömyyttä”. Eikö ministeri Purra todellakaan tiedä, että leikkaukset johtavat vääjäämättä työttömyyden lisääntymiseen maassamme?
Toimihenkilöliitto ERTOn arvion mukaan leikkauksen seuraukset järjestösektorille ovat jopa 2 500 työllisen väheneminen ja palvelujen alasajo. Vähennys tarkoittaisi noin puolta alan työllisistä.
Ministeri Purra on antanut myös ymmärtää, että yksikään esitetty päätös ei heikentäisi sote-alueiden tilannetta tai ihmisten toimeentuloa, eivätkä päätökset oikein näkyisi ihmisten arjessakaan. En ymmärrä tätä lainkaan!
SOSTE kertoi tiedotteessaan, että jopa kolmannes Sosiaalibarometri-kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista ilmoitti, että hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin kustannusten hillitsemiseksi. Asiakkaat siis päätyvät yhä useammin järjestöjen palvelujen käyttäjiksi, mutta samaan aikaan järjestöjen resursseja leikataan.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja tekevät äärettömän tärkeää sekä fyysisen että henkisen terveyden edistämistyötä, joka on kaupan päälle vielä täydellistä täsmälääkettä yksinäisyyden torjuntaan. Niiden antama tuki paikkaa julkisten palvelujen aukkoja ja säästää yhteiskunnan kuluja.
Sote-järjestöjen kautta kanavoituu noin 20 000 henkilötyövuoden määrää vastaava vapaaehtoisten työpanos. Yksinomaan Eläkkeensaajien Keskusliitolla oli vuoden 2024 lopussa 6 135 vapaaehtoista. He käyttivät aikaa työhönsä 79 727 tuntia kuukaudessa. Koko vapaaehtoistyön arvoksi on maassamme laskettu vuonna 2023 peräti 3,2 miljardia euroa (Hoffrén 2023). Jokainen vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro palautuu moninkertaisena takaisin yhteiskuntaan – säästöinä sosiaali- ja terveyspalveluissa, parantuneena mielenterveytenä ja lisääntyneenä osallisuutena.
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset tulisivat oleellisesti vähentämään järjestöjen tekemää elintärkeää ja ennaltaehkäisevää vapaaehtoistyötä. Tämä tulee vääjäämättä kasvattamaan terveydenhuollon kuluja sekä kansalaistemme pahoinvointia maassamme.
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry muistutti maan hallitusta sen omasta ohjelmasta, jonka mukaan aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Vaikuttava, reilun kolmen miljardin arvoinen kansalais- ja vapaaehtoistoiminta ei synny tyhjästä, eikä leikkauksilla tuhottuja tukirakenteita saada luotua hetkessä uusiksi. EETU vaati maan hallituksen syyskuun budjettiriiheen varovaisuutta ja järjestökenttää tuhoavien leikkausten perumista.
Pientä toivoa on vielä ilmassa. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä on todennut, että ministeriön virkakunnan kesäkuussa tekemä budjetin pohjaesitys ei sisältänyt yhtään valtiovarainministeri Riikka Purran säästöehdotuksista. Pääministeri Petteri Orpo on sanonut, että hallituksen budjettiriihen pohjana ei toimi Riikka Purran esitys vaan nimenomaan tuo virkakunnan tekemä paperi. Näin ollen on todella toivottavaa, että hallituksen tulevasta budjettiesityksestä ei löytyisi enää lisäleikkauksia ja samalla luovuttaisiin jo aiemmin päätetyistä.
Timo Kokko