8.4.2026 Eläkeläinenkin maksaa veroja

Viime kuukausina kierroksia ottaneeseen eläkekeskusteluun on kuulunut olennaisena osana vaatimukset eläkkeiden verotuksen kiristämisestä. Tämä on hyvä asia, sillä kyseiset vaatimukset toimivat samalla muistutuksena, että eläkkeensaajat eivät ole mitään vapaamatkustajia tässäkään mielessä. Eläkkeestä maksetaan usein tuloveroa, samoin kuin ansiotuloistakin, mutta eläkkeensaajan maksamien verojen suhteellinen määrä tuppaa nousemaan palkansaajaa korkeammalle jo suhteellisen keskituloisenakin.

Eläkkeiden verotus voi yllättää

Verotuksen tiukkuus voi yllättää eläkeläisen varsinkin, kun jää eläkkeelle työelämästä. Tuloverotuksen korkeus kun voi tuntua varsin korkealta verrattuna aiempiin verotuksiin.

Tarpeeksi suuresta (n. 14 000 euroa vuodessa) lakisääteisestä eläkkeestä maksetaan tuloveroa. Lakisääteisellä tarkoitetaan tässä työeläkettä, Kelan maksamaa eläkettä tai vaikkapa perhe-eläkettä. Ainoan poikkeuksen muodostaa oikeastaan vapaaehtoinen eläke, joka kuuluu pääomatulojen verotukseen.

Eläkkeelle jäädessä useimpien kuukausitulot laskevat, mutta laskusta huolimatta veroprosentti voi pysyä yhä korkeana. Eläkkeestä ei makseta kuitenkaan joitain veron kaltaisia maksuja, kuten eläkemaksuja tai työttömyysvakuutusmaksuja. Kyseiset maksut ovat verotettavaa vähennyskelpoisia, eli ne pienentävät palkasta maksettavia veroja, mikä onkin jo yksi syy verotuksen tiukkuudelle eläkkeellä.

Ei pidä unohtaa koskaan eläketulon lisäveroa, joka maksetaan erityisen korkeista eläkkeistä. Lisävero otettiin käyttöön vuonna 2013 ja sitä maksetaan valtiolle. Eläketulon lisävero on tänä vuonna 5,85 prosenttia 60 000 euron ylittävästä eläketulosta. Eli siis jos saa eläkettä yli 60 000 euroa vuodessa, maksaa sen rajan ylimenevästä eläkkeestä ylimääräisen veron. Eläketulon lisäveroa kutsutaan tuttavallisemmin raippaveroksi, mihin jokainen arvannee syyn.

Palkkatulojen verovähennykset ovat myös erilaiset. Palkkatuloista saa automaattisesti 750 euron suuruisen tulonhankkimisvähennyksen. Enemmänkin voi hakea ja saada, jos vaikkapa työmatkakuluja on runsaasti, tai jos kodissa on huollettavia alaikäisiä lapsia. Eläketuloista sen sijaan lasketaan eläketulovähennys.

Työn ja eläkkeen yhdistämisen verottaminen

Eläkkeestä ja palkasta ei makseta erillisiä tuloveroja. Kaikki ansiotulot lasketaan yhteen ja verot määrätään näiden yhteenlaskettujen tulojen perusteella. Jos siis käy eläkkeellä töissä, veroja maksetaan jo aika reippaasti. Samalla kuitenkin yhdistelemällä juuri eläkettä ja ansiotöitä maksaa lopulta vähemmän yhteensä veroja.

Maksettavien verojen määrään vaikuttaa nykyään myös oma ikä, mutta toki vain ikä vaikuttaa tähän. Vanhuuseläkkeellä ei ikä vielä sentään vaikuta verotukseen.

Nykyisen hallituksen tavoitteena on ollut keventää verotusta ansiotyössä käyville yli 65-vuotiaille. Tämä toteutettiin niin, että ansioon kohdistuva työtulovähennys korotettiin heille. Toisin sanoen yli 65-vuotiaat ovat maksaneet vähemmän veroja nimenomaan työllä saaduista ansiotuloista vuodesta 2024 lähtien.

Myös edellisellä hallituskaudella ikään perustuvaa työtulovähennystä porrastettiin

Jos ansaitsee esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa yhteensä eläkkeestä ja ansiotyöstä niin, että ansaitsee molemmista yhtä paljon, niin maksaa yhteensä vähemmän veroja. Eläkkeisiin kohdistetaan joitain vähennyksiä ja palkkatuloihin toisia. Näitä vähennyksiä yhdistelemällä lopulta verojen maksamisen saa optimoitua, jos tähän siis pyrkii.

EKL vaatinut verotuksen tasavertaisuutta

EKL otti edellisen kerran kantaa eläkkeisiin virallisesti elokuussa 2025, kun se antoi lausunnon tämän vuoden verotukseen.

EKL ei hyväksynyt, eikä hyväksy, sitä, että eläkkeiden verotukseen ei tehty toivottuja parannuksia. Eläkkeiden verotus tiukkeni joissain tuloluokissa, mutta keveni etenkin hyvätuloisille. Samalla palkkatulojen verotusta kevennettiin, mutta eläkkeisiin ei yhtä hyviä kevennyksiä tullut. Eläkkeensaajien Keskusliiton pitkäaikainen linja on ollut, että eläkkeiden ja palkkatulojen verotuksen tulisi olla samalla tasolla. Eläkkeet on katsottava myöhennetyksi palkanmaksuksi, joten verotuksenkin pitäisi kuvastaa tätä.

- Eero Kivinen

Blogin kirjoittaja on EKL:n sosiaalipoliittinen asiantuntija ja tyytyväinen veronmaksaja. Lähteenä on käytetty Veronmaksajain Keskusliitto ry:n pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkolan artikkelia, joka julkaistiin Taloustaito-lehdessä 23.2.2026