Verottamisessa on muistettava oikeudenmukaisuus ja kotona asumista on tuettava

Kaikissa tulevissa verolinjauksissa on erityisesti huomioitava, että välillisten verojen korottaminen kohdistuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin.

Hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti hallitus on keventämässä ansiotuloverotusta 200 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulon saajille sekä etuustulojen saajille. Lisäksi ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus.

- Pidän hyvänä, että hallitus verotusta keventäessään lupaa antaa samat kevennykset myös eläkkeensaajille. Näin ei todellakaan ole aina tapahtunut, totesi Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Simo Paassilta puhuessaan liiton Varsinais-Suomen piirin hallituksen kokouksessa perjantaina 27.9.2019.

Paassilta korosti puheessaan, että kaikissa tulevissa verolinjauksissa on erityisesti huomioitava, että välillisten verojen korottaminen kohdistuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin. Lisäksi hän muistutti, että verottoman eläketulorajan jälkeen eläkkeensaajien verotus ei saa olla palkkatulon verotusta ankarampaa.

Eläkkeensaajan ja palkansaajan verovertailussa tulkitaan palkansaajien maksama työeläkevakuutusmaksu ns. veroluontoiseksi maksuksi. Tällä tulkinnalla molemmat ryhmät maksavat suurin piirtein saman verran veroa saman suuruisesta tulosta.

- TyEL-maksu on vastikkeellinen, sillä työeläkemaksut luovat vakuutetun omiin ansioihin tiukasti sidotun sekä omistusoikeudella turvatun eläkeoikeuden. Vero taas on vastikkeeton. Työeläkevakuutusmaksu maksetaan eläkevakuutusyhtiöille, kun taas vero kannetaan julkisyhteisöille, joita ovat kunnat, valtio ja kirkko, Paassilta muistutti.

Eläke- ja palkkatulon verotuksen vertailussa on luovuttava tulkinnasta, että palkansaajan työeläkevakuutusmaksu (TyELmaksu) olisi veroa. Vaatimustamme tukee muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotto (PeVL 30/2005vp), jonka mukaan mainittua maksua ei voida pitää verona.

Hallitus on leikkaamassa kotitalousvähennystä jo ensi vuoden alusta. Vähennyksen käyttäjistä noin 175 000 on eläkeläisiä. Simo Paassilta pitää leikkauspäätöstä virheenä, joka pitäisi perua.

Ikääntyneiden itsenäistä asumista omassa kodissaan voidaan tukea kotitalousvähennystä uudistamalla eikä sitä leikkaamalla. Samalla tuettaisiin kotimaista työllisyyttä, Paassilta totesi.

Pienituloisimmilla eläkeläisillä ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta hyödyntää kotitalousvähennystä, koska he eivät maksa veroa, josta vähennyksen voisi tehdä. Kotitalousvähennystä vastaava tuki tulisi maksaa suorana tukena tai palveluseteleillä heille, jotka eivät voi tehdä vähennystä verosta. Tuen määrän tulisi vastata verotuksessa hyödynnettävää kotitalousvähennystä.

- Kotitalousvähennysoikeus on säilytettävä vähintään nykyisellään ja yli 75-vuotiaille suomaisille se tulisi myöntää korotettuna. Toteutuessaan tällä olisi monia myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten itsenäiseen selviytymiseen mm. kotipalveluiden käytön lisääntymisen ja palveluasumisen mahdollisen lykkääntymisen myötä, päätti Simo Paassilta.

Lisätietoja:

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

puheenjohtaja Simo Paassilta, puh. 050 522 1201